Super Dadjee
Werkstatt der kulturen 15.11.
Oltiin katsomassa afrobeat-meiningeissä musisoinutta Super
Dadjeeta Neuköllnissä. Keikkapaikan nimi oli Werkstatt der Kulturen, osoite Wissmannstrasse
32. Werkstatt der Kulturen on kulttuurin monitoimitalo, jossa on ainakin jazz-
ja maailmanmusiikkikonsertteja ja elokuvanäytöksiä. Talo on aika iso, eikä nyt
päästy tutustumaan muihin kuin kellarin klubitilaan. Jäi sellainen fiilis, että
talossa voisi olla muutakin toimintaa, kuten galleria tai työpajoja. Myös isompia ohjelmakokonaisuuksia on tarjolla. Tulossa on
ainakin Sacred music festival, jossa on esimerkiksi suufiryhmä ja
eri taustaisia kuoroja ja bändejä. Jazzia on myös tarjolla joka viikko. Ohjelma vaikuttaa
kiinnostavalta.
Keikkaklubi oli keskikokoinen ihan viihtyisä kellaritila.
Tuli Aufsturz-klubi mieleen, tosin hieman isompana ja korkeampana. Bändi oli senegalilaisen laulajan/lyömäsoittajan johtama sekstetti: rumpali, perkussionisti,
basisti, kitaristi, saksofonisti ja laulaja. Muusikot olivat senegalilaisen
pomon lisäksi Brasiliasta ja Saksasta. Erityisesti huomio kiinnittyi taitaviin
saksofonistiin ja perkussionistiin, jotka saivat paljon soolotilaa. Myös
laulaja vakuutti taidoillaan ja soitti todella makeita juttuja pienellä
kainalossa kannettavalla rummulla.
Tuntui kuitenkin, että bändi ei ollut treenannut kunnolla ja
homma ei ollut aivan paketissa. Kitaristi oli aika kahvilla: hän sai soolotilaa
koko iltana vain pari minuuttia ja komppasi paikoin ihan metsään kolmen soinnun
biisejä. Kyseessä saattoivat olla myös monitoriongelmat. Tuli oikein sääli, kun
hän huokaili lavan sivussa turhautuneen ja krapulaisen näköisenä. Rumpali
himmaili jotenkin, piti kyllä kompin mutta ei soittanut mitään mielenkiintoisia
juttuja. Basistikin soitti lähinnä vain perusjuttuja. Parhaimmillaan kokonaismeininki
oli ihan nautittavaa, varsinkin lyömäsoittajien väliset battlet olivat
huippuja. Fonisti oli myös tiukka jätkä: hän kuunteli tarkkaan ja soitti tarkan
rytmisesti staccatona ja lähti sitten kontrastina liitoon ja veti biisit soljuvasti
jazziksi. Jos koko ryhmällä olisi ollut parhaitten yksittäisten tyyppien energia
ja taidot, homma olisi lähtenyt hienoon lentoon. Nyt oltiin vauhdissa vain
puolittain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti